Muistoissamme
Woolmill's Dejavu Rosso "Rosso"
18.02.2005 - 11.05.2016
Rosson tiedot (terveys, sukutaulu ym.) löytyy täältä
Minä saatan sinut pehmeään lehtoon,
koirille varattuun ikuiseen kehtoon.
Tuuditan uneen, kuin pehmoiseen lumeen
Silitän kerran, itken kesäsateen verran
Ihan kaikesta kiitän,
muistot lohdukseni elämäni kirjaan liitän.
Hän oli ehdottamasti perheemme Upseeri ja Herrasmies!
Rosso oli ihan ensimmäinen oma collieni. Hän oli hyvin lempeä ja hyväntahtoinen, oikea sydänten valtaaja. Rossossa oli kuitenkin sellainen kääntöpuoli, että hän oli myös järjettömän jääräpäinen luupää joka halusi kulkea omia reitejään oman mielensä mukaan. Se jokseenkin aiheutti hiukan haasteita ensimmäisenä koirana, mutta samalla siitä jäi paljon opia käteen itselle.
Meidän varsinainen yhteiselo jäi vain muutaman vuoden mittaiseksi, koska Rosso muutti maalle vanhempieni koiraksi pahan traumaperäisen ääniarkuuden takia.
Eräänä uutena vuonna olimme pissalenkillä noin kello 16, mutta silti valitettvasti saimme ilotulitteesta ns. päin näköä ja sen jälkeen taajaman monet äänet oli Rossolle liikaa.
Poitsu eli lopun elämäänsä hyvin onnellisena maatilan kunkkuna.
FI,EE&SE CH, BH Woolmill's Di Flame Verdi "Veka"
02.11.2006 - 12.11.2018
Vekan tiedot (terveys, sukutaulu ym.) löytyy täältä
Näin kuljin kanssasi ihminen, sen pienen haihtuvan hetkisen,
kun iltani koittaa ja matkani jää kuule silloin pyyntöni pienoinen tää.
Ilot surut on kohdattu ne jakaen, metsät ja polut yhdessä kulkien,
siis kuuntele minun pyyntöni pienoinen, vierelläni kuljethan myös matkani viimeisen.
Ei ole minulla sanoja kuvaamaan sitä miten paljon kiitollisuutta ja kunnioitusta voin tuntea,
siitä että sain omistaa tällaisen koiran. Olin etuoikeutettu saadessani hänet kulkemaan elämän mittaisen taipaleensa rinnalleni, hän oli minulle täydellinen.
Rakkaus ja muistot onneksi ovat ikuisia, kaunis kiitos Veka!
Veka oli ensimmäinen "oikea" harrastuskoirani ja sen kanssa tehtiin tuttavuutta todella monen lajin parissa. Meille luontaisin oli ihan selvästi näyttelyiden ohella toko.
Veka on se syy miksi collieita nykyään kasvatan, Vekan myötä kasvoin koiraihmisenä valtavasti ja kiinnostukseni syveni syvenemistään tätä rotua kohtaan.
Tämä herra oli myös se mistä haluan pitää kynsin hampain kiinni, Niinä pieninä palasina joita hän jälkeensä jätti. Tavoitteeni on joskus yhdistää niitä pieniä palasia ja saada aikaan jotain yhtä kaunista.
Woolmill's I Am Royal Regal "Jura"
19.06.2010 - 20.06.2019
Juran tiedot (terveys, sukutaulu ym.) löytyy täältä
Kulje kanssa enkelin,
Kevyin tassun askelin,
Saatan sinut yli sateenkaarisillan,
Muistellen hetkiä monen kesäillan.
Ikävä seuraa lopun elämää,
Tiedän silti, en koskaan yksin jää,
Kannan sinut sydämessäni ainiaan,
Enkä enää koskaan voi kertoa,
Kuinka paljon sinua rakastankaan
Jura valitettavasti sairastui 6,5 vuotiaana epilepsiaan (joka myöhemmin paljastui aivokasvaimeksi).
Tästä syystä jouduimme myös luopumaan Jurasta liian nuorena, vain 9:n vuoden iässä.
2019 keväällä tulleen kohtauksen seurauksena menetetti Jura huomattavan osan tasapainostaan.
Toimitin tosiaan Juran ruokavirastolle avattavaksi ja epilepsia ei ollutkaan varsinainen epilepsia, vaan Juralla oli päässä hyvin hitaasti kasvava massiivinen kasvain joka oli vallannut vasemman puolen päästä ja oli leviämässä jo oikealle puolellekin.
Näin ollen Jura toimitti meillä paljolti kotikoiran roolia ja
oli perheemme kiistaton kaunokki, niin ulkonäöltään kuin muultakin olemukseltaan.
Juralla oli perheessämme toinenkin tärkeä tehtävä, sen tehtävän kohteena oli perheemme tytär.
Jura ja tyttäreni kasvoivat aikuisuuteen rinta rinnan parhaina ystävyksinä, toinen toistaan tukien.
Lopulta tyttäremme muuttaessa pois kotoa Jura muutti hänen mukanaan.
FI CH Rocking Flame All That I Am "Yola"
Epävirallisiet rally-tokon tulokset
17.07.2019 Riihimäki Rima:n halli, ALO HYV pistein 98/100
17.07.2019 Riihimäki Rima:n halli, ALO HYV pistein 99/100
19.4.2013 - 24.6.2024
Yolan tiedot (terveys, suku ym.) löytyy täältä
DM: N/DM
Yola oli ensimmäisestä pentueesta ensimmäinen kotiin jäänyt oma kasvattini.
Yola oli luonteeltaan hyvin emänsä kaltainen hyvin energinen, herttainen ja kiltti päivänsäde, mutta oli siihen sopiva ripaus isäänsäkin siunaantunut. Se oli hyvin pitkälti juuri sitä mitä tuosta yhdistelmästä silloin toivoin saavani.
Yolan kanssa touhuiltiin enimmäkseen kotona kaikkea kivaa hyvin monipuolisesti ja Yolasta kasvoi minulle ns. toinen varjo. Se seurasi minua melkein minne vain ja ikääntyessä se hipsutteli aina kirjaimellisesti perässäni.
Tämä koira oli sellainen kuin hyvä viini, se vain parani vanhetessaan. Me aloitettiin näyttelyt kunnolla vasta koiran ollessa veteraani (8 vuotias). Yola takoi tuon kesän aikan huimat tulokset ja sen kanssa oli niin mahtavaa kiertää näyttelyissä. Ei niinkään tulosten takia, vaan sen kun koirasta näki kuinka se loisti onnea päästessään kehään.
Ehdittiin me innostua Rally-tokoilustakin ja pari kivaa alo luokan tulostakin ehdittiin tekemään ennen kuin kivasti alkaneen kisauran katkaisi toisesta lonkasta löytynyt paha nivelrikko.
Yola ehti tehdä myös 2 pentuetta ja viimeisestä pentueesta minulle jäi kotiin sukua jatkamaan Yolan poika Cajo ja tytär Fera muutti minun tyttärelleni yhteisomistukseen.